Piispanristi

Kohde sijaitsee metsää kasvavalla soramäellä Skanssin alueella hautausmaan kaakkoispuolella,
vanhan VT 1:n ja Helsingin moottoritien välissä olevien Sorakadun ja Skarppakullantien välissä.








Mäen päällä on noin 1,5 m korkea kivi, jonka kylkeen on hakattu kuva -
puoliympyrän päältä kohoava risti.

Perimätiedon mukaan
(A. Björckin muistiinpano vuodelta 1881) paikalla olisi ryöstömurhattu piispa:Tullessaan Kuusistosta Turkuun yllätti piispan jano. Hän poikkesi Kärkisten taloon,
jossa lapset antoivat juotavaa. Palkkioksi piispa antoi kultarahan.





Näytettyään rahan kotiin palanneelle talonpojalle, lähti tämä seuraamaan piispaa
ja tappoi sekä ryösti hänet Piispanristillä (vrt. Pyhän Henrikin legenda).
1200-1500 välillä ei yhdenkään piispan tiedetä saaneen surmaansa ko tavalla
ellei kyseessä ole mystinen Rodulf, jonka kohtalo on tuntematon.

Koordinaatit:     60*25'38'N,22*19'0'E









Vaikeasti eroteltavissa oleva hakkaus.neliöity
kuvankäsittelyohjelmalla josta erottaa kyseisen.

                                                                                     
















all pictures Copyright © Odesan

Sammu Teileinmäki

Kohde on ollut käytössä 1700-luvulle asti rikollisten mestauspaikkana. Muistitiedon mukaan vielä 1900-luvun alussa kallioon oli kiinnitettynä rautarengas, jolla arveltiin olevan yhteyttä mestaustoimitukseen. Kalliota on louhittu sittemmin, ja rengas on ilmeisesti hävinnyt.
Kertoja mainitsi, että Teileinmäen lähellä ovat muinaiset merkkipaikat Ripovuori ja Päätikäsvuori.
 Tyypin tarkenne: mestauspaikat,
Kunta: Huittinen Ajoitus: historiallinen Laji: mahdollinen muinaisjäännös

En viitsinyt ihan paikalle mennä kun viereisessä saunamökissä jo juhlittiin Juhannusta täysin mitoin, joten katsastan tuon joku toinen kerta kun jäi muitakin paikkoja käymättä.

Ripovuori

Ripovuori sijaitsee Kokemäenjoen rannassa ja sen laki on 36 metriä joen pinnan yläpuolella
ja sieltä on laaja näköala jokilaaksoon. Paikka täyttää kaikki ne vaatimukset,
jotka muinaisajan ihminen asetti merkkipaikalle. Ei ole ollenkaan mahdotonta,
vaikka Ripovuori olisi Huittisten alueella ensimmäinen paikka, jossa ihminen on oleskellut.

Vanhemmat huittislaiset muistavat vielä Ripovuorella olleen pronssikautisia hautaröykkiöitä
eli hiidenkiukaita. Valitettavasti meidän vuosisatamme huittislaiset ovat ne
ymmärtämättömyydessään kokonaan tuhonneet ennen kuin niissä ennätettiin tehdä arkeologisia kaivauksia.

Nuorison kokoontumispaikka Ripovuori on ollut jo kauan. Jonkinlainen tanssilavakin siellä on ollut
jo vuosisadan alkupuolella. Juhannusaattona 1939 pidettiin silloisen nimismiehen Wäinö
Sjömanin aloitteesta Ripovuoren "löytäjäisjuhla", jossa vuorta pyrittiin tekemään tunnetuksi
matkailukohteena. Vakinainen huvipaikka vuoresta tuli vuonna 1942, jolloin silloinen
aseveliyhdistys rakensi tanssilavan. Juuri tällöin hävisivät viimeisetkin
hiidenkiukaiden jäännökset, kun lava rakennettiin osittain niiden päälle ja kivet
käytettiin betonin täytteeksi. Kun aseveliyhdistykset sodan jälkeen lakkautettiin,
tanssilava siirtyi sotainvalideille, jotka pitivät siellä huvitilaisuuksia joka
kesä kunnes lava tuhoutui tulipalossa keväällä 1998.

Oma mielenkiintonsa liittyy Ripovuoren nimeen. Sen lähellähän on kokonainen ryväs
ripo-alkuisia paikannimiä, on Ripo-oja, Riposuo, Riposilta jne. Tunnettu nimistöntutkija,
prof. Viljo Nissilä esitti aikoinaan arvelun, että ripo-sana saattaisi pohjautua johonkin
germaaniseen sanaan, mahdollisesti henkilönimeen. Luultavasti sana on niin vanha, että sen
alkuperää on mahdoton selvittää. Tämäkin osoittaa, kuinka vanhasta merkkipaikasta on kysymys.
(1 kuva 8mm 3 yhdiste..)

Ruissaloa korkealta ympäri.

Tässäpä sitä laajakuvaa..matkalla saaroniemeen juolahtipa mieleen.Ruissalon lintutornista kuvattu 5 kuvaa 8mm laajakulmalla ja yhdistettynä Photostitch ohjelmalla.Marjaniemen korkeimmalle kalliolle rakennettu torni toimii lähinnä maisemanihailukohteena. Tornista avautuu näkymä koko Ruissalon yli aina Airiston ulapoille saakka. Keväisin ja syksyisin tornista voi seurata myös lintujen muuttoa.

Huhkonkallion polttokalmisto

Huhkonkallion erikoiset kallionkoloihin tehdyt hautaukset löytyivät sattumalta,
kun moottoritien rakentaminen oli jo täydessä vauhdissa.Karulla,mäntyä
kasvavalla kalliolla ei päällepäin näkynyt mitään merkkejä muinaisjäännöksistä.

Kallion räjäytystöiden aikana mäen päältä löytyi kuitenkin miekan katkelma ja
keihäänkärki.Löydät eivät loppuneet tähän, sillä tielinjan edetessä löydettiin
lisää aseita ja koruja.Löytäjinä eivät kuitenkaan olleet arkeologit vaan tien
rakentajat.Tästä seurasi ongelma.Tutkijalle esine ja se, mistä se löytyy ovat
yhtä tärkeitä asioita.Pelkkä esine ei kerro paljoakaan vaan pitäisi myös tietää,
onko esine peräisin asuinpaikasta tai hautauksesta vai onko se hukattu
aikanaan.

 Huhkonkalliolta Raisionjoelle päin katsottuna maisema näytti erilaiselta.
Löydetyt esineet ovat tuhat vuotta vanhoja, jotkut niistä vielä pari sataa vuotta
vanhempiakin.Raisionjoki oli silloin paljon nykyistä leveämpi, ja pellot vasta pieniä
tilkkuja.Ehkäpä jokilaaksoon avautuvalla kauniilla maisemalla oli merkitystä
hautapaikkaa valittaessa.



Hautauksista löytyi esimerkiksi saviastioiden palasia ja pronssikoruja, jotka ajoittuvat viikinkiajalle (800-1025 jKr).

Tässä jonkinlaista karttaa paikasta ja koordinaatit:
60*28'32'N,22*11'30'E

Pirunpelto

Rikos ja rangaistus

"Jos joku tahallaan, ilman laillista oikeutta, hävittää kiinteän muinaisjäännöksen, julkisen muistopatsaan, julkisen muistomerkin tai viranomaisen päätöksellä suojeltavaksi määrätyn kulttuueihistoriallisesti huomattavan rakennuksen tahi sellaisen kirjan, käsikirjoitukset, tieteellisen esineen, taideteoksen tahi teollisuudentuotteen, jota säilytetään tai pidetään näytteillä julkisessa kokoelmassa, tahi julkisen istutuksen tai jotakin, joka yhteiseksi hyödyksi tai kaunistukseksi on julkiseen paikkaan tai yleiseen rakennukseen asetettu, tai vahingoittaa niitä, rangaistakoon vankeudella enintään 1 vuodeksi taikka sakolla."

Noin sanotaan rikoslain 35 luvussa 2 pykälässä.
33 luvun 1 pykälässä luetaan lakia jopa saunavihdantaittajalle seuraavin sanoin:


"Joka toisen maalla, ilman laillista oikeutta, tahallaan on kaatanut kasvavan puun tahi vahingoittanut sitä anastaakseen sen tai osan siitä itselleen tai toiselle taikka mainitussa aikomuksessa ottanut kuivunutta tai tuulen kaatamaa puuta taikka kasvavasta puusta varpuja, oksia, juuria, tuohia, kuoria, lehtiä, niiniä, pihkaa, terhoja, käpyjä, tai pähkinöitä taikka niittänyt ruohoa taikka ottanut sammalta, jäkälää, turvetta, multaa, savea, hiekkaa, soraa tai kiveä, rangaistakoon, riippumatta siitä, onko hän vienyt sen pois tai ei, haaskauksesta enintään kahdellakymmenellä päiväsakolla, jne.."

Näihin pykäliin vedoten Turun raastuvanoikeus tuomitsi kesäkuussa 1983 erään liikkeenharjoittajan ja häntä Turun Runosmäen kaupunginosassa sijaitsevan muinaisrannan kaivuutöissä avustaneen urakoitsijan korvaamaan kaupungille aiheutuneet vahingot.Tärvellyn kivikon saattaminen ennalleen maksaisi arvion mukaan 8 931 markkaa 28 penniä.



Alueen maisemallisen arvon alenemisesta miehet määrättiin maksamaan 4000 markkaa, puiden vahingoittamisesta 200 markkaa ja oikeudenkäyntikuluja 50 markkaa.
Haaskauksesta "kansantieteilijäksi" itseään kutsuva liikkeenharjoittaja sai sakkoa 540 markkaa ja kaivinkoneenkuljettaja 600 markkaa. (ote kirjasta Poliisi kertoo 1984.)

Kuparimäen ilmavalvontatorni.

Kuparivuori on korkea kallio Naantalissa meren rannalla.
Kallion laelta näkyy Suomen Presidentin kesäpaikka Kultaranta.
Kallion läpi menee myös tunneli, joka on avattu 1988 ja se on 323 metriä pitkä.
Ennen tunnelin valmistumista liikenne kulki vanhaa Ukko-Pekan siltaa pitkin,
joka on nykyään jalankulkijoiden käytössä.

 Kuparimäen laella oleva talvisodan aikainen ilmavalvontatorni.

Sodan aikana Turun seutua pommitettiin eniten Suomessa.

 Lotat huolehtivat ilmavalvonnasta.

Ilmavalvontatornissa istuminen oli vaarallista,
eikä talvisodan aikainen pakkanenkaan helpottanut tehtävää.









pictures copyright © odesan