Huhkonkallion polttokalmisto

Huhkonkallion erikoiset kallionkoloihin tehdyt hautaukset löytyivät sattumalta,
kun moottoritien rakentaminen oli jo täydessä vauhdissa.Karulla,mäntyä
kasvavalla kalliolla ei päällepäin näkynyt mitään merkkejä muinaisjäännöksistä.

Kallion räjäytystöiden aikana mäen päältä löytyi kuitenkin miekan katkelma ja
keihäänkärki.Löydät eivät loppuneet tähän, sillä tielinjan edetessä löydettiin
lisää aseita ja koruja.Löytäjinä eivät kuitenkaan olleet arkeologit vaan tien
rakentajat.Tästä seurasi ongelma.Tutkijalle esine ja se, mistä se löytyy ovat
yhtä tärkeitä asioita.Pelkkä esine ei kerro paljoakaan vaan pitäisi myös tietää,
onko esine peräisin asuinpaikasta tai hautauksesta vai onko se hukattu
aikanaan.

 Huhkonkalliolta Raisionjoelle päin katsottuna maisema näytti erilaiselta.
Löydetyt esineet ovat tuhat vuotta vanhoja, jotkut niistä vielä pari sataa vuotta
vanhempiakin.Raisionjoki oli silloin paljon nykyistä leveämpi, ja pellot vasta pieniä
tilkkuja.Ehkäpä jokilaaksoon avautuvalla kauniilla maisemalla oli merkitystä
hautapaikkaa valittaessa.



Hautauksista löytyi esimerkiksi saviastioiden palasia ja pronssikoruja, jotka ajoittuvat viikinkiajalle (800-1025 jKr).

Tässä jonkinlaista karttaa paikasta ja koordinaatit:
60*28'32'N,22*11'30'E

Pirunpelto

Rikos ja rangaistus

"Jos joku tahallaan, ilman laillista oikeutta, hävittää kiinteän muinaisjäännöksen, julkisen muistopatsaan, julkisen muistomerkin tai viranomaisen päätöksellä suojeltavaksi määrätyn kulttuueihistoriallisesti huomattavan rakennuksen tahi sellaisen kirjan, käsikirjoitukset, tieteellisen esineen, taideteoksen tahi teollisuudentuotteen, jota säilytetään tai pidetään näytteillä julkisessa kokoelmassa, tahi julkisen istutuksen tai jotakin, joka yhteiseksi hyödyksi tai kaunistukseksi on julkiseen paikkaan tai yleiseen rakennukseen asetettu, tai vahingoittaa niitä, rangaistakoon vankeudella enintään 1 vuodeksi taikka sakolla."

Noin sanotaan rikoslain 35 luvussa 2 pykälässä.
33 luvun 1 pykälässä luetaan lakia jopa saunavihdantaittajalle seuraavin sanoin:


"Joka toisen maalla, ilman laillista oikeutta, tahallaan on kaatanut kasvavan puun tahi vahingoittanut sitä anastaakseen sen tai osan siitä itselleen tai toiselle taikka mainitussa aikomuksessa ottanut kuivunutta tai tuulen kaatamaa puuta taikka kasvavasta puusta varpuja, oksia, juuria, tuohia, kuoria, lehtiä, niiniä, pihkaa, terhoja, käpyjä, tai pähkinöitä taikka niittänyt ruohoa taikka ottanut sammalta, jäkälää, turvetta, multaa, savea, hiekkaa, soraa tai kiveä, rangaistakoon, riippumatta siitä, onko hän vienyt sen pois tai ei, haaskauksesta enintään kahdellakymmenellä päiväsakolla, jne.."

Näihin pykäliin vedoten Turun raastuvanoikeus tuomitsi kesäkuussa 1983 erään liikkeenharjoittajan ja häntä Turun Runosmäen kaupunginosassa sijaitsevan muinaisrannan kaivuutöissä avustaneen urakoitsijan korvaamaan kaupungille aiheutuneet vahingot.Tärvellyn kivikon saattaminen ennalleen maksaisi arvion mukaan 8 931 markkaa 28 penniä.



Alueen maisemallisen arvon alenemisesta miehet määrättiin maksamaan 4000 markkaa, puiden vahingoittamisesta 200 markkaa ja oikeudenkäyntikuluja 50 markkaa.
Haaskauksesta "kansantieteilijäksi" itseään kutsuva liikkeenharjoittaja sai sakkoa 540 markkaa ja kaivinkoneenkuljettaja 600 markkaa. (ote kirjasta Poliisi kertoo 1984.)

Kuparimäen ilmavalvontatorni.

Kuparivuori on korkea kallio Naantalissa meren rannalla.
Kallion laelta näkyy Suomen Presidentin kesäpaikka Kultaranta.
Kallion läpi menee myös tunneli, joka on avattu 1988 ja se on 323 metriä pitkä.
Ennen tunnelin valmistumista liikenne kulki vanhaa Ukko-Pekan siltaa pitkin,
joka on nykyään jalankulkijoiden käytössä.

 Kuparimäen laella oleva talvisodan aikainen ilmavalvontatorni.

Sodan aikana Turun seutua pommitettiin eniten Suomessa.

 Lotat huolehtivat ilmavalvonnasta.

Ilmavalvontatornissa istuminen oli vaarallista,
eikä talvisodan aikainen pakkanenkaan helpottanut tehtävää.









pictures copyright © odesan

Hiisi / Historiallinen asuinpaikka

Autioitunut vanha kylätontti sijaitsee Hiiden kylässä, Aurajoesta 300 pohjoiseen,
Myllymäen ja Koskenmäen välisellä peltoalueella.








Paikka on pusikoitunut peltosaareke,
jossa on mm. holvikellarin raunio ja kivijalan raunioita.

Tilasta on maininta vuodelta 1492.

Turun piispalle talo kuului vielä 1560-Luvulla.
Tilasta tuli Maskun komppanian Rustholli vuonna 1704.

Tuonne ei sit viittiny mennä ko oli
 märkkää.

Koordinaatit:    
pkoo: 6718898 ikoo: 3248529
pictures copyright © odesan

Muikunvuoren kalmisto

Muikunvuoren rautakautinen kalmisto sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä
n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen,
Vanhan Littoistentien eteläpuolella.















 Koko muinaisalueella on tehty koekaivauksia vuosina 1990-93. Tänä aikana on alueelta kartoitettu
yhteensä n. 3,2 ha kokoinen alue.

Ravattulan ostoskeskus löytyy puiden takaa..

historiallisen ajan kiviaitaa

Muikunvuoren uhrikivet ympäristöineen.



rautakauden lopulle ajoittuva polttokenttäkalmisto, kaksi uhrikiveä ja rautakautinen röykkiöhauta.

Isompi uhrikivi

Muikunvuoren kohteet on merkitty rauhoituskyltein vuonna 1991.
pictures copyright © odesan

Sauhuvuori/pronssikautinen hautaröykkiö

Röykkiö sijaitsee laajan, havupuuta kasvavan, n. 50 m:n korkeuteen kohoavan,
erittäin jyrkkärinteisen ja vaikeapääsyisen kallioalueen korkeimmalla kohdalla,
josta aukeaa laaja näkymä länteen ja pohjoiseen.

Vuonna 1985 raivaus- ja entisöintityön yhteydessä röykkiön pohja tutkittiin ja se ennallistettiin.
Nykyään röykkiön koko on 5,5 x 5 x 0,4 m.

Tarkastushetkellä röykkiön kiviä oli viskelty jonkin verran ympäristöön ja osasta
kiviä oli tehty röykkiön läheisyyteen nuotionpaikkoja.
alimmat kivet näyttävätten pysyneen paikoillaan.







 Muinaismuistot ovat rauhoitettu suoraan lailla.
Lain suojaamia muinaisjäännöksiä ovat mm. muinaiset hautaröykkiöt,
kalmistot, asuinpaikat, kalliomaalaukset, uhrikivet ja muut palvontapaikat,
linnavuoret ja huomattavien rakennusten rauniot. Niiden rauhoitusta valvoo museo-virasto.

Koordinaatit:    
pkoo: 6708215 ikoo: 3242061
60*24'5'N,22*18'53'E
terv.Tallaaja
pictures © odesan

Korkkisvuori/Saramäki

Kolmiomittaustorni on peruskartoitukseen liittyvissä kolmiomittauksissa käytetty puinen kehikkomainen torni.

tällainen vanha lahonnut löytyi vuorelta.

Suomalaisten tornien kolmiomainen malli oli kopioitu Saksasta.

tässä keskipiste..

Torneja oli Suomessa parhaimmillaan yli 4 000.
 Tornit rakennettiin Maanmittauslaitoksen  eli silloisen Geodeettisen laitoksen mittauksia varten.

tämä kenties hieman uudempaa..

 Niitä tehtiin maastoon korkeille paikoille ja niiden korkeus oli enimmillään 50 metriä.

Korkkisvuori on suosittu ilotulitteiden ammuntapaikka.(Lähelle ja ympärille rakennetaan koko ajan, että jos mieli tekee niin pian katsomaan, kai tässäkin vuoden päästä jo kerrostaloa, ym..).

Sodan aikana torneja käytettiin pommikoneiden tähystämiseen,
mutta myöhemminkin armeija on käyttänyt niitä ilmavalvontatehtävissä.
Viimeiset tornit valmistuivat 1986.



 Lähes kaikki tornit on purettu tai ne ovat lahonneet.
Jäljellä Suomessa on vielä noin kolmekymmentä tornia, mutta niiden kiipeämiskelpoisuudesta ei ole tietoa.

Valitettavasti Korkkisvuorelta ei löydy enää muuta kuin rautakiinnikkeitä.
Suomalaisten tornien kolmiomainen malli oli kopioitu Saksasta.
paikka löytynee koordinaatein 60*30'30'N,22*18'38'E
Terv.Tallaaja
(ps.jos joku  tietää enemmän kyseisestä voi meilata..
odesan@suomi24.fi)
tekstit: wikipedia/oma pää.

pictures copyright © odesan