Maarian kivikautista polkua...vapunaattona

 Maarian altaan itäpuolella sijaitsee Myllyojan sillalta alkava Kivikautinen polku, jonka kokonaispituus on noin 5 kilometriä.

Kivikautinen polku kulkee vaihtelevassa maastossa, ja reitillä tulee vastaan mäkiä, ojan ylityksiä, liukasta kalliota, kivikkoa, juurikkoja, savimaata,ym..melkein olisi voinut olla kumisaappaatkin jalassa.


Äkölän krotti
Krotti merkitsee jyrkkäreunaista kuoppaa tai rotkoa.
Vielä 1960-luvulla Äkölän krotissa järjestettiin
juhannusjuhlia silloisen Vähäjoen rannalla.Joki
runsaine ja harvinaisine rantakasvillisuuksineen jäi
Maarian altaan alle 1980-luvun alussa.Entisaikaan Vähäjoesta saatiin myös rapuja ja erikoisena
rapujokena se mainitaankin 1550-luvulta säilyneessä asiakirjassa.

reitti merkattu punaisin nuolin ja puihin punaisin merkein.




myrskyn jäljiltä oli sitten iso kasa puita kaatuillut polulle, sai kierrellä ja alitella.

Hyllylähde

Hylly on merkinnyt entisaikoina myös pohjatonta suota tai soistunutta
paikkaa, jossa on lähteensilmä.
Hyllylähde on (kirkasvetinen?), ehtymätön suolähde.
Hyllylähde on aikoineen ollut tastonkulmalaisten varalähde, josta on
kuivina aikoina noudettu vettä hevosilla.Lähde on ollut käytössä myös
talvisin, kun se ei runsaan vedentulon vuoksi jäätynyt.

 

Sudenjälkisuo

Suo on todennäköisesti saanut nimensä siitä, että suolta on löydetty
sudenjäljet.Yleensä susi on laumaeläin, mutta vähän ennen poikimista se
liikkuu myös yksikseen.
Kun sudet olivat syöneet lapsia Turun seudulla 1800-luvun loppupuolella,
alettiin susista maksaa tapporahaa.Sudet kävivätkin tämän jälkeen
harvinaisiksi.

..tietysti nimen mukainen paikka.
kalliokoloja, risukasoja,..

 ..hiljaisuuden sitten rikkoi vain tuo korviakuumottaen.En jatkanut matkaa vaan käännyin takaisin ja nokka kohti kotia.  pict copyright ©

Kajamonvuori

Tääl tuli käytyy nyt sit vuoden 2010 jälkee taas.
Ihan mukavia reittejä Maskussa päin on.
lähtiessä oli melkoinen pilvitaivas joten jätin
pidemmän telezoomin kotiin ( harmi.).
Tietysti aurinko alkoi pilkistämään perille päästyäni.

 Muinaisalue lienee 1000-1100-luvuilta, jolloin
Suomessa elettiin
rautakautta, ryöstö- ja kaupparetkiä tehtiin pitkin
Suomenlahtea
a rannikkoa pitkin itään. viikingit liikehtivät ja kristinusko alkoi
ulottaa miekalla oppiaan tänne.

Grillipaikkakin ennallaan.
söin leipäni.

 Kun muilta vuorilta alkoi näkyä savu, perheet ottivat kaiken tarpeellisen hengenpitimikseen ja kiipesivät vuorelle. Talvisaikaan jäädytettiin rinteet, jolloin ylöspäin oli vihollisen mahdotonta kiivetä.Juomavettä löytyi halkeamasta pitkäksi aikaa jos oli tarpeen.

 Alhaalla asuivat perheet, jotka viljelivät maata ja metsästivät.
Lapset tekivät töitä heti kun kynnelle kykenivät.Tytöt
kehräsivät ja pojat metsästivät.

 Linnavuori oli todennäköisesti pakopaikka, joka rakennettiin siltä varalta, että vihollinen hyökkää.Ei vrmasti tiedetä käytettiinkö sitä koskaan.

tekstit kopioitu vuonna 2010 silloisesta paikalla olleen lappusesta.
tiedä sit oliskohan vaikka koululaisten historian tunneilta mutta
rauhallinen paikka saapua kuuntelemaan lintujen laulua ja syömään eväitään, vaihtelua kaupungin meteliin vaikka maakoneet jo jylläävät melko lähellä tätäkin.Kahtotaa kauanko tämä paikka pysyy.
näihin kuviin.











all pictures copyright © 

Pakattulan vuori 'Härmälän rotko' 21.4.2012

 Tää täytyy kyl jokasen itte kokee.
on sen verra hieno paikka.

 ..silmä lepää ko maisemii kahtelee.

 ei kannata märällä ilmalla mennä.

 meil oli täydellinen iltaaurinko.

että näihin kuviin.

Varasvuori,muinaishauta, hyppyrimäen laella, Paimion luontopolkua pitkin 21.4.2012

 Tääl tuli sit pyörittyä viikonloppuna.

 kattomassa mikäs muinashauta oikkee löytyy ku vanhat uutiset.
"Paimion Varasvuoren hyppyrimäellä on tehty ilkivaltaa.
Mäen alastulorinteestä on muun muassa vieritetty kiviä, ja mäen muovipinnoite on hajonnut.

Poliisin mukaan vahingontekijät ovat olleet liikkeellä 8.–10. heinäkuuta.
Turun Sanomat, Paimio 29.7.2010"

no eipä hääviltä näyttänyt.

 Sit siirryttiin tänne.

 suoalueelle.

 parit kurjet huuteli mut ei tarttunu kuvaan.

hiidenkiuas vai mikä pirunpelto.

tää oli ny toine kerta ko kävässy tääl.

 ja korsu katottii.

täytyy koittaa muistaa päivitellä tätäkin kun jäänyt/unohtanut täysin. näihin kuviin.

..Tähdet, tähdet.

 ..Taivaan ilmiöitä on mukava kuvata, tiedä mitä milloinkin kameraan tarttuu.(kuvassa auton takavalot:))
 Jalusta, siis täysin ehdoton, kun valotetaan pitkään, ellet sattumoisin ole joku robottikäsi.ja lankalaukaisin myös melko tärkeä.

 valotusaikoja ja aukkoja kannattaa vaihdella ja testailla että millaista saa näkymään.Jokainen reissu opettaa aina jotain uutta.Ja melko tärkeää on myös että menee mahdollisimman valottomaan paikkaan ettei heijastu mistään enempiä valoja.Hyvät laitteet parantavat tietysti onnistumisia, mutta myös hinnoiltaan tyyriitä, halvemmallakin pääsee juoneen mukaan.Kuvaussää nyt on tietenkin myös hyvin tärkeä elementti.
ja myös käydessäni reissulla ehdottomana pidän otsalamppua, taskulamppukin käy.

 

Linnunrata on havaittavissa parhaiten pimeänä yönä kaukana valosaasteesta. Silloin se on paljain silmin nähtävissä vaaleana utumaisena nauhana, joka kulkee yötaivaan halki.No tuossa ehkä hieman sitä näkyy.
Tällaista tänään, ehkä huomenna jotain muuta.ylläolevat kuvat kuvattu Samyang 8mm Fisheye halpiksella.

Aamuvoimistelua jäätyneillä pitkospuilla..

 ..suolla taapertaessa usein tulee kaikennäkösii biisei mieleen ja koko
tämän aamureissun soi päässä Tapio Rautavaaran Peltoniemen Hintriikan surumarssi.

 'On suo, pitkospuut.
Tienä on vain pitkospuut
Ja ne vie luokse töllin harmaan,
Töllin huolen harmaan.'

 Hän sai köyhyyden,
Osakseen sai köyhyyden.
Vierahaks joskus hallan varmaan,
Joskus hallan varmaan..

 'Siivet lisättiin, jotta enkelit voisi erottaa ihmisistä.'
No mulle tulee kyllä helvetin kylmä katsoessani kuvaa.
mutta erikoisia muotoja sitä kylmällä ilmalla syntyy.

 ..ja tottahan sitä sieniäkin vielä..iloista mieltä :),

Kummiski, vihdoin se pakkanen tänneki tulee ja hyvä niin sillä odotellen jo
ensikesää.

Kärmeorvonmäki, ym..

aamusumu klo 6:15

Tämän kesän ainoa käärmehavainto

..vielä on kesää jäljellä.

 Mahdollinen kuppikivi sijaitsee Metsämäen kylätontin koillispuolella,
raviradan portin pielessä, hevosmuistomerkin juurella olevalla pienellä
kalliopaljastumalla.
Kuperan kallion korkeimmalla kohdalla ja siitä luoteeseen on epämääräisiä
matalia, kuopaneita. Ne voivat olla luontaisia, mutta muutamat (2-5)
eroavat säännöllisen muotonsa ja sileän pohjansa takia. Niiden laajuus
on 6-7 cm ja syvyys noin puoli senttiä. Ne eivät ole säännöllisessä muodostelmassa.
(museorek.)

 Kärmeorvon kivijatan löytää, kun ajaa pari kilometriä Parmaharjulta
lähtevää metsäautotietä.
Matkan varrella on Liedon viimeisen suden muistomerkki.

 Kalliorinteen päällä noin puolen kilometrin matkalla
kulkeva matala kiviaita on mysteeri.Useat asiantuntijat
ovat vuosikymmenten varrella käyneet paikan päällä
yrittäen selvittää sen tarkoitusta.

 On sanottu, että Kärmeorvon kivijatan tarkoitus on
ollut puolustuksellinen.Se on saattanut olla pakopaikka
tai tähystyspaikka, jolta on tiedotettu vihollisen liikkeistä.
Joku on ehdottanut, että kivijatan kohdalla on kulkenut kahden
kylän raja.Tai paimenet ovat saattaneet rakentaa sen ajankuluksi.
Saalistukseenkin rakennelma on voinut liittyä.

Lieto-Seura pystytti kivijatan kohdalle rinteeseen muistomerkin
vuonna 1983.Seuran sihteerinä vuodesta 1975 yhtäjaksoisesti toiminut
Tenho Siljamäki on ottanut muinaisen rakennelman omakseen.






(tex..turun tienoosta)