Kettukallio

 ..elikäs tämä oli jo hakusessa tuossa viime kesänä mutta olin viereisessä metsässä ;) kunnia olkoon nokia puhelimeni kartta, tai tyhmyyteni katsoa sitä melkeinpä väärinpäin. (nyt Android versukset heitin huitsin helvettiin ja otin kumminkin takaisin nokia kartat ja heti tulosta).

 Röykkiö sijaitsee Kakskerran saaren lounaisosassa, Raustvuoren Kettukallio -nimisellä kalliokukkulalla, A kalliopaljastuman huipulla. kiinteä muinaisjäännös.

..joku oli sitten tehnyt oman version tuosta.

 Röykkiö A on 6 x 5,5 x 0,5 m:n kokoinen. Röykkiöstä on nostettu kiviä ja se on huonokuntoinen.Ajoitus: pronssikautinen.
Pitipä vielä olla joku röykkiö B, mutta sellaista en löytänyt.

 Röykkiöltä katsottuna kauemmas voin todeta
maiseman olevan kaunista!

ja toden totta se kahvi maistui taas niin erikoiselta, täällä.
 Etäisyystieto: Brinkhallin kartanosta 4,7 km lounaaseen.








tallaamisiin. P: 6699434 I: 233704

Paaskunnanpuiston kalliohakkaus

Tulipa käytyä tämä paikka kun on mielessä pyörinyt
pidemmänkin ajan ja löytyihän se sitten.
Sadekelillä olikin mukavaa liukastella kallioilla.
pitäisikö se nyt tuo sitten olla?..niin se taitaa.

 ..No hetken raaputeltuani tikulla jotain sentään paljastui.
kenties kuivalla/aurinkoisella ilmalla näkyisikin paremmin.

Kohde sijaitsee Paaskuntaa vastapäätä Hämeentien itäpuolella olevassa Paaskunnanpuistossa,
Aurajoesta noin 450 metriä etelään. Paikan eteläpuolella on omakotiasutusta.
Maasto on luonnontilaista avokalliota kallioharjanteen lounaisosan lakialueella, sen eteläreunalla.

 Kallioon on hakattu vaakuna, jonka takana on ristissä miekat.
Sisäpuolella on isot kirjaimet KL ja niiden alla vuosiluku 1813.
Korkeus on 37 cm ja leveys 30 cm.
Kalliohakkauksen merkitys on tuntematon.
(tekstit museoviraston sivuilta)..
itse en vuosilukuja nähnyt sen koommin mutta tulipahan vihdoin
paikka löydettyä.

 8.6.2013 kävin kuvaamassa lisää löytyneitä kirjoituksia.------>
elikäs nuo 4 löytyivät vielä.

 harmillisesti tämä on melkoisesti kulunut.

 jotain nimikirjoituksia..

Ja maisemat sitten tuollaiset.

koord.P: 6711616 I: 242265

Mahlion Tornivuori

 ..elikäs paikka oli tällä kertaa tällainen:
Turun Tienoo lehdestä aikoinaan hokasin kyseisen
vuoren ja vihdoinkin tuli käytyä paikan päällä.

 näyttäähän se korkealta, eipä kuin sinne vaan.tulkaahan jo!

 Laavukin löytyi ja vielä asiallisen siistikin.
tuollahan sitä yönsä viettäisi mielellään.

 Tornivuoren rinteeltä, n. 55-58 mmpy korkeudesta on löytynyt kaivuun yhteydessä
Ancylus-järven aikaisia rantametsikön jäänteitä; hyvin säilyneillä tammipuilla on
ikää ainakin 7500 vuotta.

Tornivuori on toiminut Liedon Vanhalinnan "esilinnana",
vartiopaikkana ennen 1000-lukua ja vähän sen jälkeen. (Turun yliopisto: K. Virtanen, V-P Salonen, T. Lempiäinen) Tornivuoren korkeus on 87,4 mmpy, se on Liedon
korkeimpia kohtia. Vuorelle on pystytetty näkötorni, josta näkyvyys on n. 27 km.

..olemme vihdoin perillä:), peukku sille.

Avautuva maisema on Varsinais-Suomelle epätyypillisen metsäinen ja karu.
Alueelle on rakennettu hyvät tieyhteydet, tekolampi rantasaunoineen, grillikatos
ja katettu ruokailupaikka sekä pelikenttiä yms. Alueella on myös kenttämajoitusmahdollisuus.
(Lähde: Jouko Koli)

 ..korkeammalle ei päässyt.

syksyiset maisemat.

piti hieman zoomata että näkyy Turun Tuomiokirkko

 ..ja seuraavaksi katsastimme kaikki kolot mitä löytyi..pieni aukko löytyi mutta
ette mene sinne;).

..käsien pesu ja naaman huuhtelut oli paikallaan.

Yksityinen joten kuvasin siltaa lähemmin vain.

..ja maisemaa.

 ..vastaan hepahteli vielä tällainen, joten silitykset olivat paikallaan.
näihin mietteisiin taas.
Kaunis ja rauhallinen paikka! kunnioittakaa luontoa ja myös paikan
omistajia.
jotain tietoa myös löytyy.
http://www.turuntienoo.fi/uutiset/2203/

 tallaamisiin.
koordinaatit:
N 60° 34.114'
E 22° 35.880'

Lentokentän lähellä oleva 'bunkkeri'..

 Tänään tuli koluttua tällainen paikka lähellä lentokenttää.
en tiedä mikä on tämän historia.
se kyllä kiinnostaisi hyvin paljon.
kallion päälle on sivuille joitain koukkuja laitettu,
kuin olis ollut joku suoja aukon päällä.

 jos joku tietää kyseisestä 'bunkkerista' jotain niin voisi informoida
tännekinpäin.uteliaisuus kasvaa.

 tukevat hyllytkin laitettu. ei tämä ihan perunakellarilta kyllä näytä.

olisi portaita pitkinkin päässyt <--sisään mutta minä tietenkin tuosta pienestä luukusta ryömin:) rapulapäissäni.

                                   hämähäkin seittejä riitti että monikaan ei ollut käynyt täällä.

 

 Kaikin puolin mukava lenkki taas kameran kera.

 tallaamisiin.
Koordinaatit
N 60° 30.455'
E 22° 15.658'

Stenbergan linnavuori

 Perimätiedon mukaan Stenbergan eli Teinperin linnavuori oli nunnain aikainen eli  se olisi liittynyt birgittalaisluostarin varhaisempiin vaiheisiin Suomessa.Linnavuori on noin 70 metriä pitkä ja 60 metriä leveä ja sen korkeus on noin 10 metriä merenpinnasta.Stenbergan kartano mainitaan
ensimmäisen kerran v. 1398, jolloin sen omistaja Jaakko Aabrahaminpoika Djäkn lähti maanpakoon.

Mutta kartano oli
ilmeisesti olemassa jo 1300-luvun puolivälissä.Valtaneuvosto
lahjoitti kartanon Suomeen perustettavalle birgittalaisluostarille
1430-luvulla ja luostari omisti sen vuoteen 1556 saakka, jolloin se
palautettiin uskonpuhdistuksen yhteydessä kruunulle.

 Juhani Rinne teki Stenbergan linnavuorella argeologisia tutkimuksia
v.1908. Niiden perusteella näytti siltä, että linnavuorella on sijainnut
ainakin 1200-luvulla harmaakivinen linna, jossa on ollut kaksi tornia.
Toinen niistä sijaitsi kallion luoteispäässä ja oli kooltaan 13X13 metriä.
Toinen torni sijaitsi puolestaan kaakkoispäässä ja oli ulkomitoiltaan
9x7 metriä.Seinien paksuus oli kaivausten perusteella noi kaksi metriä.
Rauniot osoittivat, että linnassa oli tehty viimeistään 1300-luvulla
laajoja korjaustöitä, joiden yhteydessä oli käytetty rakennusmateriaalina
tiiltä.

maskunjoki

Rinne oletti, että linna olisi rakennettu jo 1100-luvulla Nousiaisten
piispankirkon etuvarustukseksi rannikolle tai peräti piispanlinnaksi.
Sittemmin Stenbergaa on pidetty pikemminkin 1200-luvulla rakennettuna
linnoitettuna kruununkartanona.Stenbergan linnan tuhoutumisesta ei ole
luotettavia tietoja.Se on tapahtunut ilmeisesti vuosien 1438 ja 1556
välillä.Myös häviämisen syy on tuntematon, mutta luostarin rakentamisella
saattaa olla yksi tekijä kartanolinnan tuhoutumiseen.On mahdollista, että
linnan rakennusmateriaalia käytettiin luostarin rakentamiseen ja on esitetty
myös väite, että Stenbergasta olisi kuljetettu rakennusmateriaalia Turun
linnan rakennustöihin 1500-luvulla.(Kulttuurimaisemareitti. Varsinais-Suomen maakuntaliitto.)
löytyy tietoa myös Turun Sanomista 26.6.1908 http://koti.mbnet.fi/~arkeonyt/arkeonyt/AN_2008_4.pdf
Koordinaatit: N 6713772 E 1557520
pictures ©tallaaja

..se aika, se ajanjatkumo.

..jaahas alkaa tähret näkyymää, tartteeki pyrkii jonneki hyvin pimeää paikkaan kuvaamaa, mis ei ol nii helvetist katulamppui tai muit vastaavii valotuksel kiusaavii laitteit.

 ja 18.9.iltaauringon lasketessa tuli kuvast biisi mielee:

Mut kauas pilvet karkaavat, turhaan niitä tavoitat,
kauas pilvet karkaavat, niin minäkin.
Mut kauas pilvet karkaavat, aivan turhaan niitä tavoitat,pois kauas pilvet karkaavat, niin minäkin.
-Badding

..Yksi aurinkoinen päivä vuodesta.

..Tulipa käytyä pitkästä aikaa juhannuskukkulalla pälyilemässä.

..ja maisemat entisellään, melkein.